Vatsa Kuntoon Osa 1

Vatsa Kuntoon Osa 1

Lisääntynyt stressi, ruoka-aineiden yli herkkyydet, matkustelun helppous ja siitä syntyvät vatsan epätasapaino bakteerikannassa voivat kaikki johtaa pitkäaikaisiin vatsan ja suoliston ongelmiin. Gluteeniton ruokavaliohoito yleistyy, sillä keliakian lisäksi gluteenin yliherkkyys vaivaa suomalaisiakin. Teräsvatsaiset saavat kestää herkkävatsaisempien vaikeita ruokatilauksia ravintolassa. Tarjoilijoita raivostuttavat “en voi syödä mitään”-asiakkaat, jotka kumminkin vaativat palvelua nälkäisinä. Vatsaongelmat ovat yleistyneet ja saaneet uusia taudin tai oireiden kuvauksia maailmalle. Nykyään tunnetaan jo yleisesti gluteenin yliherkkyys sekä esimerkiksi ärtyneen suolen oireyhtymä, mitkä vain muutama vuosi sitten olivatkin termejä herkkävatsaiselle eikä niinkään lääketieteellisesti selitettyjä taudinkuvia. Miksi sitten vatsaongelmat ovat lisääntyneet? Asiakassa on montaa tekijää ja puolta sekä uskomusta.

Ruuan prosessoinnin vaikutus sen imeytyvyyteen

Vuosikymmenten aikana ruuan prosessointi on muuttunut ja kehittynyt yhtä matkaa tekniikan kehittymisen myötä. Prosessointi tunnetaankin sanahirviönä, joka viittaa ruuan teolliseen käsittelyyn. Kaikenlainen prosessointi ei kuitenkaan ole mitenkään negatiivisessa mielessä vaan myöskin on mahdollistanut meille paremmin säilyvää ruokaa, puhtaampaa ja lisäaineettomampaa ruokaa ja paljon muita hyviä ominaisuuksia. Prosessoinnin avulla ruoka-aine jäämät ovat pienentyneet ja kaupoilla on mahdollisuus tarjota monipuolisemmin esimerkiksi lihatuotteita kuin ennen. Joissakin ruoka-aineissa on käytetty ennen paljon suolaa tai muuta säilyvyyttä pidentävää ainesosaa, joka on nykypäivänä  korvattu prosessoinnilla ja näin ruoka on ollut terveellisempää. Vatsavaivaiselle kuitenkin ruuan prosessointi kielii siitä, että ongelmat ovat voineet olla lähtöisin liian kliinisestä ruuasta, jonka ravintoaineiden imeytyminen ei ole samaa luokkaa kuin puhtaalla tuoreella ravinnolla. Vatsavaivaisen ensiaskel terveempään suolen toimintaan onkin usein se, että prosessoitu teollinen ruoka jätetään pois ja keskitytään syömään puhtaaksi vain tuoreita raaka-aineksia ilman lisä- väri- tai makuaineita.

Kohti puhtaampaa ruokaa

Ruoka-aineille yliherkistyminen voi usein johtua siitä, että on yliherkistytty esimerkiksi ruuan väri- tai säilöntäaineelle tai muille ruokaan laitetuille lisäaineille, tunnetulta nimeltänsä e-koodeille. Monista lisäaineista kiistelläänkin paljon maailmalla, sillä syöpää ja muita sairauksia on todettu aiheuttavan jotkin käytössä olleet lisäaineet ja nyt maakohtaisesti löytyykin isoja eroja, mitä ruoka-aineiden lisäaineita sallitaan ja mitä ei. Suomessa on maailmanlaajuisesti mitattuna tiukka linja ruoka-aineiden lisäaineissa ja kiellettyjä lisäaineita onkin iso liuta, mitkä ovat silti maailmanlaajuisesti täysin sallittuja. Jokaisen toiveena varmasti olisikin kuitenkin syödä lisäaineetonta ja puhdasta luomu ruokaa, mutta jo hintalapun mukaisesti ja saatavuuden mukaan täysin ravintoaineiltansa luonnollisesti syömisen hinta on monelle keski-verto tienaavalle kuluttajallekin lähes mahdotonta. Lisäaineita, makuaineita ja väriaineita kun tungetaankin joka paikkaan ja täysin luomuna ja puhtaana syömiseen joutuu kuluttamaan runsaasti aikaa , rahaa ja tutkimustyötä, jotta se on mahdollista. Jos Suomessa vaikkapa verotuksen kautta pystyttäisiin vaikuttamaan luomu ja puhtaan lähiruuan hintoihin kaupan hyllyllä verrattuna ulkomaisiin tai lisäaineellisiin tuotesisaruksiinsa, monet suomalaiset siirtyisivät hinta kynnyksen saattelemana syömään puhtaammin perusruokia ja lähellä tuotettuja elintarvikkeita. Erilaiset luomuruoka torit, lähiruoka markkinat ja jopa näihin erikoistuneet kaupat pullottavat valveutuneita kuluttajia ruoka-ostoksilla. Ruuan puhtaus ja alkuperä tutkitaan tarkemmin ja kuluttajat ovat valmiita laittamaan ruoka-ostoksiinsa keskimäärin 15% lisää hintaa, jos ruoka on tuotettu luomuna ja lähellä. Lähiruuan menestys toisi myös kaivattuja työpaikkoja, verorahoja valtiolle sekä elävöittäisi maalaiskuntia ja kaupunkeja. Lähiruuan suosiminen myös vaikuttaa suoraan ilmastoon, pelkästään jo kuljetuskulujen ja kuljetuksesta tulevan hiilijalanjäljen pienenemiseen. Voit vain kuvitella, mikä ero on Argentiinalaisen maissinaudan sisäfileen kylmäkuljetusketju-kokonaisuuden hiilijalanjälki, verrattuna Lempäälästä Tampereelle kuljetetun samanlaisen sisäfileen kylmäkuljetuksen jälkeen. Valveutunut kansalainen tietää tämän ja keskittää myös poliittisesti äänestysoikeutensa toiminnan tukemiseen, jossa ympäristö, terveys- ja ekonomian lähtökohdasta puhtaan lähiruuan merkitystä, saatavuutta ja tuottamista voidaan tukea.