Vatsa Kuntoon Osa 3

Vatsa Kuntoon Osa 3

Stressin tuottamat vatsaongelmat eivät ole helppoja hoitaa. Kun muut vatsaa tai suolta ärsyttävät oireet on tutkittu ja tulokseksi ei löydy muuta kuin herkkävatsaisuus on aika keskittyä kuuntelemaan kehoaan ja tarkastelemaan voisiko vatsan oireilla olla muutakin kuin fyysistä syytä taustalla. Stressi, masennus ja mielenterveydelliset häiriöt ovat iso ja yksi suurimmista vatsaongelmien luojista. Kun taudinkuvalle ei löydy lääkettä ja muut fyysiset taudit ja mahdollisuudet on suljettu pois, ei jäljelle jää kuin pohdiskelu siitä olisiko oireet täysin psyykkisiä. Toki se, että lähdetään itse tutkiskelemaan oireiden syntyperää psyykkiseltä puolelta ei tunnu oikealta silloin kuin itse oireet ovat täysin fyysisiä. Luulosairautta tässä ei käsitellä vaan ihan todella stressi voi aiheuttaa mitä kummempia ja kamalia fyysisiä oireita käsien tärinästä hikoiluun, paniikki häiriöistä sydämen tykytyksiin ja suolisto-oireista tukan lähtöön.

Nykypäivän hurjalla menolla on oma vaikutuksensa

Nykypäivän tavoitteiden riman nostaminen ja kulttuurillinen ympäristö puskee ihmiset tekemään yli jaksamisen rajojensa ja kiireinen elämäntyyli vie jokaisen, kaikkein vahvimmankin ihmisen lopulta kiireen loukkuun, jossa terveellinen syöminen, stressin purkaminen ja lepääminen unohtuu helposti. Virikkeellinen maailmamme ei anna sijaa tylsyydelle ja aivojen nollaamiselle. Älypuhelimen jatkuva piipitys, median puskema mainonta aamupala pöydästä koko päivän eteenpäin aina silmien sulkemiseen asti osaltansa vaikuttaa. Median luoma kuva täydellisesti ihmisestä on työssäkäyvä, menestyvä, velkaantunut, kaunis tai komea, hoikka paljon liikkuva perfektionisti, jolla on koko ajan kymmeniä rautoja tulessa. Tällaisia kuitenkaan suurin osa ihmisitä ei ole ja se luo omaa painetta jokaiselle meistä. Harja kun osaa olla ja tehdä koko ajan vaan tarvitsee sitä omaa lepoaikaa ja virikkeetöntä olemista.

Ihmisten pelkoja ovat leimaantuminen laiskaksi, saamattomaksi ja kyvyttömäksi. Media tukee tätä väitettä ja leimaa helposti politikkoja ja muita julkisuuden hahmoja. Näihin on perustallaajan kuitenkin helppo samaistua. Kun julkisuuden entistä mallia haukutaan lihavaksi tai hänen kerrotaan keränneet hurjat lisä kilot raskauden aikana, on siinä media syyttelemässä ihan jokaista, joka artikkelia lukee. Tällaisen lukeminen ja kohtaaminen päivittäin tuo ylimääräistä stressiä alitajuisesti ja puskee ihmisen suorittamaan helposti ylirajojensa. Työelämässä vaaditaan jo alalla kuin alalla multi-taskaamista ja monilahjakkuutta. Sen lisäksi pitäisi myös kouluttautua ja vapaa-ajallaan kehittää itseään jatkuvasti. Kotitöitä määrätään siis jo työelämästäkin. Kotona taasen odottaa toisenlainen painostus kun itsestään, kehostaan, unestaan ja ruoka-valiostaan pitäisi pitää huolta. Ja jos tämän päälle sitten vielä pitäisi ehtiä sosialisoitumaan, pitämään huolta perheestä ja parisuhteesta. Päivittelemään tätä kaikkea jatkuvasti sosiaaliseen mediaan, ettei vaikuta ulkopuoliselta ja sen jälkeen myöskin ehtiä vielä nollaamaan omat aivonsa päivän temmellyksestä, ei ole kumma että mieli sairastuu.

Oireenkuva stressiperäisistä vatsaongelmista

Stressiä kun ei millään lääketieteellisellä kokeella oikein voida tarkkaan mitata, on oireiden mittaaminenkin hankalaa. Stressin sietokyky on täysin henkilökohtaista ja kukaan toinen ei voi stressinsietorajaasi mittailla. Arvioita ja erilaisia testejä voi tehdä ja ammattilainen kuitenkin hyvinkin helposti usein näkee stressaantuneen ihmisen perusoireista, mutta täysin varmaa ja selkeää lääkärinlausuntoa ei asiassa saa. Stressin tunnistaa usein monen kirjavista oireista. Huonosti nukutut yöunet ja sydämentykytykset ovat yksi niistä. Kun ihminen kokee stressiä, hän on niin sanotussa valmiustilassa jatkuvasti. Valmiina pakenemaan, valmiina hyökkäämään tai valmiina piiloutumaan. Nämä vaistot ovat eläimellisiä ja tarpeellisia silloin, kun jotain pitää saada aikaiseksi yli normaali käyttäytymisen ja voimien rajojen, mutta pitkään jatkunut stressi laukaisee fyysisiä oireita ja sairauksia.